SPR:n kiitos

Yhdistyksemme oli aktiivisesti mukana ulkoilupyörätuolin hankinnassa Tervakoskelle.
Veturina hankkeessa toimi Tervakosken SPR ja ohessa kiitos mukana olleille.

Pyörätuolin hankinta oli loisto suoritus!

Tilanne näyttää kuitenkin huolestuttavalta, sillä se kaipaa kovasti kuljettajia.
Elsakodilla poiketessani se kyyhöttää eteisaulassa yksinäisenä.
Olen muutaman kerran poikennut ihailemaan sen tekniikkaa ja siinä kerran ollessani kumartuneena sen yläpuolelle, olin kuulevinaan kuiskauksen, "voi, kun pääsisi ulos lenkille!"
Torjuin tuon mielikuvan, koska luulin "Paten", joksi olin pyörätuolia mielessäni alkanut nimittää, olevan joka päivä useita kertoja ulkolenkillä.
Asian oikea laita valkeni keskusteltuani Pirjon ja Sadun kanssa Paten toiminnasta. Elsakodilla käy pari vapaaehtoista jotka vievät asukkaita ulos ja useimmiten kävellen. Henkilökunnalla on ymmärrettävistä syistä, harvoin tilaisuus irtaantua sisätyöstään ulkolenkille.
Sana ei ilmeisesti ole kiirinyt kylälle, että Patea voi lainata ulkopuolinenkin sopimalla Elsakodin henkilökunnan kanssa.
Lähi aikoina aion koeajaa Paten ja kerron täällä sen ajo- ja muista ominaisuuksista mielipiteeni.
En pane pahakseni vaikka joku muu ehtii tuon testiajon suorittaa, mutta toivon kuulevani hänen mielipiteensä asiasta.

Palataan asiaan!
Tämän kirjoituksen yksinomaisena tarkoituksena on herättää ajatus, että "minä voin olla tuo kuljettaja, joka vie liikuntaesteisen ulkoilemaan"!
 

15.5.15
Palaan asiaan mikäli saan tietooni jonkun suorittaneen tuo koeajon, tai sitten kun olen sen itse suorittanut.
Hyvää kevättä kaikille!
Pekka

Tiistaina 26.5.15 kävimme Riston kanssa koeajamassa Paten.

Olemme aikaisemmin käyneet ulkona pienillä kävelylenkeillä, mutta Riston jalkavoimat ovat hiukan heikot joten pienikin tien epätasaisuus on ollut ongelma.
Kyseisenä tiistaina teimme ensin kävelylenkin Markun kanssa ja kiersimme terveyskeskuksen ympäri. Markunkaan jalkavoimat eivät riitä pidempään lenkkiin, mutta hän oli erittäin tyytyväinen siihenkin. "Kahvikin maistuu paljon paremmalta ulkona olon jälkeen", hän tuumasi.
Nautittuani kahvit Markun seurana lähdin hakemaan Ristoa uudelta puolelta.
Otin Paten parkista, riisuin siitä kylmän sään suojapussin pois, sillä ulkona oli lähes parikymmentä astetta lämmintä. Työtäessäni sitä sisällä Riston huoneeseen niin ensivaikutelma oli jämäkkä, mutta silti kevyt. Se on kookkaampi kuin sisäveljensä, mutta ei silti kömpelö.
Ristolla oli ulkoilusäähän sopiva vaatetus valmiiksi puettuna joten hän siirtyi Paten kyytiin. "Tässähän istuu kuin lepotuolissa" oli hänen ensimmäinen kommenttinsa vaikka en ollut vielä säätänyt istuimen asentoa. Työntökahvojen sivussa on pienet vivut joista kevyesti painamalla voi säätää selkänojan ja jalkatukien asentoa pystystä lähes makuuasentoon saakka. Samaisten kahvojen alapuolella on jarrukahvat jotka lukittuvat tarvittaessa seisontajarruiksi.
Jarrukahvat vaikuttavat oman puolensa pyörään erittäin pehmeästi. Elsakodilta laskeuduttessa ohi kirjaston on jalkakäytä hieman kalteva ajotielle päin, mutta yläpuolen jarrulla hieman enemmän jarruttaen Pate pysyi hyvin suunassa eikä vauhtia tarvinnut hillitä työntökahvoista kiskomalla vaan jarrukahvoja kevyesti painamalla.
Kävimme katsomassa Pikkukirkon ja linja-autoaseman palaten takaisin Elsakodille. Matkalla tapasimme Mikon ja siinä syntyperäisillä Tervakoskilaisilla riitti puheen aiheita ja muisteltavaa.
Kaiken kaikkiaan Pate oli meille molemmille, niin matkustajalle kuin kuljettajallekin positiivinen kokemus ja päätimme ottaa sen viikottaiseen käyttöön.

Tuon koeajokertomuksen tarkoitus ei ole yksin kertoa Paten ominaisuuksista, vaan korostaa sitä, että miten pienellä vaivalla voi tuoda toisen elämään vaihtelua ja hyvää mieltä.
Tuohon yllä kerrottuun käytin puolitoista tuntia omaa löhöaikaani ja tulin samalla itsekkin ulkoilleeksi.
Hyvää kevättä!
Pekka